20.3.2017

Elokuva-arvio ja kaksi uutta asukkia

    (Kirjoitettu 20.3.17 klo 04:36) Filosofinen ajatus siitä että kauhuelokuvat vaikuttavat hermostoon, aivotoimintaan ja yön pimeisiin tunteihin, ovat täyttä totta, jos otetaan lisäksi huomioon se että asun yksin ja olen valmiiksi vainoharhainen. Miksi mieli ylipäänsä alkaa käsittelemään päivän kauhuhetkiä yöllä? Tai no niin, aivot käsittelee kaiken yöllä.
    Ei tässä mitään - katsoin vain päivällä elokuvan The visit. Joka ei edes ollut pelottava, tavallaan. Olen miettinyt kyseisen elokuvan katsomista jo jonkun aikaa. The visit on K16 määritelty jännitys -ja kauhuelokuva, jossa traileria enempää spoilaamatta kaksi lasta lähtevät isovanhempiensa luokse viikoksi kylään. Elokuvan tyttö haluaa selvittää hämäräperäiset syyt sille, miksei äiti ole tavannut isovanhempia vuosiin, ja on myös kiinnostunut elokuvaamisesta. Siksi hän haluaa dokumentoida koko tapaamisen, josta elokuva koostuu - elokuvassa näemme kameran heilumista, spontaania höpöttelyä kameran takana ja "kamera on päällä, kävele tuonne" -hetkiä. Isovanhemmista tulee hetki hetkeltä oudompia. Sinänsä elokuva oli hyvä, ja se oli hienosti tehty. Se toi koko ajan uusia puolia esiin, eteni, ja toi itselle sellaisia "ahaa toi menikin noin" -fiiliksiä ja "kyllä mä ton tiesin". Juonenkäänteet eivät yleisesti olleet kovin erikoisia, vaan juttu eteni normaaliin tyyliin: alussa kaikki on hyvin, tapahtuu jotain outoa, tilanne pahenee, pahin kohtaus, draama, ja sitten kaikki on taas hyvin. Olin sen puoleen odottanut jotain hieman enemmän. Loppu oli itselle todellinen pettymys - se vain loppui. Määrittelisin elokuvan kyllä ennemminkin jännitykseksi kuin kauhuksi, koska enpystykatsomaan -kohtia oli vain kaksi näin nopeasti mietittynä. Silloin en katsonut elokuvaan ihan vain siksi, koska inhoan säikähtämistä ja sellaisia tässä voi tapahtua mitä vain -hetkiä. Tai sitten kohta oli niin ahdistava, etten vain halunnut katsoa oman mielenterveyteni vuoksi. Pieni raja pitää olla - mä nimittäin olen oikeasti yksin täällä asunnossa. Entä, jos elokuvan isoäiti kävelee kohta olohuoneestani? 

    ARVOSANAKSI ELOKUVALLE ANNAN 7. 


     Kävin tänään asuntonäytössä. En päätynyt vuokraamaan sitä, sillä se oli ihan liian pieni (28 neliötä). Joku saattaisi hyvin mahtua sinne, mutta en minä tavaroitteni kanssa. Pelkästään sänkyni on 120cm, ja olo/makuuhuoneeseen sen lisäksi olisi mahtunut suunnilleen vain sohva ja tv-taso, lamppu ja sohvapöytä - se olisi ollut siinä. Olisi sinne voinut ängetä tietysti, mutta tykkään, että asunto on laaja ja huonekalut ovat siististi aseteltuja, eivätkä tavarat ole vain tungettuna johonkin. Tästä olisi tullut sellainen Liikkuvan linnan Howlin huoneen näköinen asunto (tälläinen). Jos tiedätte Jyväskylästä 32-45 neliömetrisen asunnon alle 460e/kk vuokralla, minuun voi olla yhteydessä.
    Luokseni muutti toissapäivänä kaksi uutta asukasta. Kaksi pientä roborovskia! Alla on kuva heistä. On kivaa, kun parin vuoden tauon jälkeen on taas muutama rapistelija terraariossa. Muutoin mulla on ollut hamstereita aina 7 vuotiaasta asti. Hauskaa Rosmariinissa ja Laventelissa on se, että he ovat aivan eri näköisiä sekä ihan erilaisia luonteeltaan. Rosmariini on tiukka, määrätietoinen ja oman reviirinsä tunteva. Hän ei ole kovin seurallinen ja reagoi kovasti muutoksiin ja uusiin tuoksuihin. Kun sain heidät, Laventeli alkoi tunnin ihmettelyn jälkeen rakentamaan pesää ja kokeili juoksupyörääkin, mutta Rosmariini oli lähes seitsemän tuntia yhden kengän sisällä. Rosmariini huutaa, kun häneen yrittääkään koskea. (Ei niin, että roboja paljon silitettäisiin, mutta tajusitte pointin). Rosmariini on kokonsa puolesta vähän pieneksi jäänyt, ja odottelemme kasvattajan kanssa kasvaako hän vielä. Laventeli puolestaan ei kiinnitä huomiota, vaikka häntä silittää kesken ruokahetken. Hän jopa voi olla kädelläkin hetken riehumatta. Laventeli on väritykseltään aivan ihana. Laventeli on se, ketä useimmiten näkee pyörivän ympäri terraariota ja puuhailemassa omiaan, ja juoksupyörästä hän pitää. Rosmariinia saa aina välillä etsiä. Pahoittelen alla olevien robokuvien laatua.

Vaaleampi ja isompi on Laventeli, tästä katsoen vasemmalla, ja oikealla pienempi on Rosmariini.

Rosmariini
ONKO TEILLÄ OLLUT/ONKO TEILLÄ HAMSTEREITA?
ONKO KENELLÄKÄÄN KOKEMUSTA ROBOROVSKEISTA?

-Jenni

2 kommenttia:

  1. Meillä on aina ollut vain kissoja, mutta silmääni osui nuo nimet. Nimittäin meidän kissasiskosten kutsumanimet olivat Rosmariini ja Laventeli, kun ne tulivat miehelle eläinsuojelusta. Hauska yhteensattuma :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi! Vähän ihanaa, kiitos kun kerroit! Tää piristi iltaa :)

      Poista

∞ Saa kommentoida vapaasti ja antaa mielipiteitä!
∞ Muita kunnioitetaan ja muistetaan käytöstavat.
∞ Ihanaa kun oot siinä!